Tässä artikkelissa kerromme Euroviisujen historiasta. Käymme läpi mm. ensimmäiset Euroviisut, osallistujamaat ja erikoisuuksia vuosien varrelta. Kertaamme myös voittajat ja kaikki Euroviisu ehdokkaat lähivuosien kisoista.
Tulevista kisoista 2025 ja siihen saatavilla olevista kohteista ja kertoimista kerromme artikkelissamme Euroviisut vedonlyönti.
Euroviisuformaatti
Euroviisut, eli Eurovision laulukilpailu, on vuodesta 1956 lähtien järjestetty vuosittainen laulukilpailu. Siihen saavat osallistua kaikki Euroopan Yleisradiounionin aktiiviset jäsenmaat. Seuraavan vuoden isäntämaaksi valitaan aina edellisen vuoden voittajakappaleen isäntämaa.
Kukin jäsenmaa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen, joista kahdessa semifinaalissa valitaan 20 parasta finaaliin. Finaalissa kansainvälisten raatien antamilla pisteillä kappaleet asetetaan paremmuusjärjestykseen. Eniten ääniä saanut kappale julistetaan voittajaksi. Euroviisut historiassa on raatien kokoonpanoa ja äänestämistapaa muuteltu kerran jos toisenkin sopupelin välttämiseksi.
Kappaleen on oltava täysin uusi, ja sen julkaisupäivä voi olla aikaisintaan edeltävän vuoden syyskuussa. Tästä syystä vuoden 2020 peruuntuneisiin kisoihin valitut kappaleet eivät voineet osallistua vuoden 2021 Euroviisuihin.
Vedonlyöjä: katso Euroviisujen kertoimet täältä
Euroviisujen historia
Ajatus järjestää eurooppalainen laulukilpailu syntyi 50-luvun puolivälissä. Euroopan yleisradioliitto halusi luoda viihteellisen ohjelman, joka yhdistäisi Euroopan maat ja kulttuurit. Toinen tavoite oli nostaa televisiossa esitettävän viihteen tasoa.
Ensimmäiset Eurovision Song Contest-kisat järjestettiin Luganossa, Sveitsissä vuonna 24.5.1956. Viisujen piti olla kertaluontoinen televisio-ohjelma, joka kiinnostaisi kaikkia EBU:n jäsenmaita.
Ensimmäisenä vuonna viisuihin osallistui seitsemän maata: Belgia, Hollanti, Saksa, Ranska, Luxemburg, Italia ja Sveitsi. Mukaan olisivat halunneet myös Britannia, Itävalta ja Tanska, mutta ne ilmoittautuivat kisaan liian myöhään, eikä niitä hyväksytty mukaan.
Ensimmäisten kilpailujen voittajaksi salaisessa äänestyksessä nousi isäntämaa Sveitsin laulaja Lyn Assia kappaleella nimeltä ”Refrain”.
Suomi televisioi Euroviisut vuonna 1960, mutta ei itse vielä osallistunut kisoihin. Tämän jälkeen viisukärpäsen puremat suomalaiset innostuivat ja halusivat mukaan. YLE päätti suostua vaatimukseen ja avasi sävellyskilpailun, jonka voittaja osallistui vuoden 1961 kisoihin Ranskan Cannesissa sijoittuen jaetulle 10. sijalle.
Euroviisujen menestyneimmät maat
Viime vuoteen mennessä Irlanti ja Ruotsi jakavat kunninan Euroviisujen menestyneimpänä maana seitsemällä voitolla. Kolmanneksi parhaiten viisuissa on pärjännyt Luxemburg yhteensä viidellä voitolla.
Euroviisu voittajat 2010-luvulla
- 2010 – Saksa: Lena Meyer-Landrut kappaleella ”Satellite”
- 2011 – Azerbaidžan: Ell & Nikki kappaleella ”Running Scared”
- 2012 – Ruotsi: Loreen kappaleella ”Euphoria”
- 2013 – Tanska: Emmelie de Forest kappaleella ”Only Teardrops”
- 2014 – Itävalta: Conchita Wurst kappaleella ”Rise Like a Phoenix”
- 2015 – Ruotsi: Måns Zelmerlöw kappaleella ”Heroes”
- 2016 – Ukraina: Jamala kappaleella ”1944”
- 2017 – Portugali: Salvador Sobral kappaleella ”Amar Pelos Dois”
- 2018 – Israel: Netta Barzilai kappaleella ”Toy”
- 2019 – Hollanti: Duncan Laurence kappaleella ”Arcade”
Euroviisu voittajat 2020-luvulla
- 2020 – Kisat peruttiin
- 2021 – Italia: Måneskin kappaleella ”Zitti e buoni”
Euroviisut Suomi
Suomi on osallistunut Euroviisuihin aina vuodesta 1961 lähtien. 1961 Suomen ensimmäinen viisuedustaja oli Laila Kinnunen kappaleellaan ”Valoa Ikkunassa”. Kinnunen jakoi 10. sijan yhdessä Monacon ja Hollannin kanssa.
Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan viisuihin edellisvuoden heikon menestyksen vuoksi. Vuonna 1970 Suomi sen sijaan päätti itse olla osallistumatta viisuihin. Tällöin Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Itävalta ja Portugali boikotoivat Euroviisuja edellisvuoden tasapelin takia.
Kolme artistia on edustanut Suomea Euroviisuissa kaksi kertaa. He ovat Marion, Katri-Helena ja Fredi.
Reggae OK ja muut klassikot – Suomen menestys Euroviisujen historiassa
Vaikka osallistumisia on ollut paljon, ei Suomen menestys silti ole ollut kovin häävi. Nolla pistettä on tullut kolmesti, Laila Halme vuonna 1963 kappaleella ”Muistojeni laulu”, Viktor Klimenko vuonna 1965 kappaleella ”Aurinko laskee länteen” ja Timo Kojo vuonna 1982 kappaleella ”Nuku pommiin”. Vielä Suomeakin heikommin nollakerhossa on kuitenkin pärjännyt Norja, joka on jäänyt ilman yhtä ainoaa pistettä neljä kertaa ja pitänyt perää kokonaista 10 kertaa.
Ainoan voittonsa Suomi nappasi vuonna 2006 Ateenan helteessä, kun Lordi esitti massiivisen lavashown kera kappaleen ”Hard Rock Hallelujah”, voitti kilpailun ylivoimaisella äänivyöryllä ja samalla rikkoi sen aikaisen piste-ennätyksen. Täydet 12 pistettä Suomi sai kaikilta Pohjoismailta, Virolta, Puolalta, Kreikalta ja Britannialta. Suomi sai tuolloin 292 pistettä, mikä oli kaikkien aikojen paras pistemäärä siihen mennessä. Vuonna 2009 ennätys kuitenkin rikottiin reilusti, kun Norjan viisuedustaja Alexander Rybak keräsi huimat 387 pistettä kappaleellaan ”Fairytale”.
Toiseksi paras sijoitus kautta aikojen eli kuudes sija tuli vuonna 1973, jolloin Marion edusti Suomea kappaleella ”Tom tom tom”.
Suomi on esittänyt suurimman osan Euroviisukappaleistaan suomeksi, mikä hankaloittaa menestystä entisestään. Suomi ja Viro ovat ainoat maat, joissa laulut tekstitetään yleisölle.
Valitettavasti kielemme on niin vaikea, ettei valtaosa katsojista ymmärrä laulujen sanoja ja kun sanat eivät avaudu, ei pisteitäkään heru. Lordin voittoon asti Suomi olikin pisimpään se maa, joka ei ollut koskaan voittanut Euroviisuja. Eräänlainen saavutus siis sekin.
Euroviisujen erikoisuuksia
Euroviisuihin liittyy tiettyjä sääntöjä, joista yksi koskee esitettyä kappaletta. Esiintymiskappale ei nimittäin saa olla julkaistu ennen edellisvuoden syyskuuta. Tämän vuoksi vuoden 2021 Euroviisuissa ei voitu käyttää vuoden 2020 kilpailuihin valittuja kappaleita, sillä ne ylittivät Euroviisujen ”aikarajan”.
Toinen erikoisuus liittyy maantieteeseen. Vaikka Euroviisujen nimi viittaakin Eurooppaan, on mukana silti nähty Euroopan ulkopuolisia maita. Tämä sen takia, että Euroviisuihin saa virallisesti osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat. Näitä maita ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia.
Ainoastaan kuitenkin Armenia, Israel, Georgia ja Azerbaidžan ovat osallistuneet viisuihin säännöllisesti. Marokko osallistui Euroviisuihin kerran vuonna 1980, ja Tunisia sekä Libanon ovat ilmoittaneet osallistumisestaan kerran, mutta myöhemmin peruneet osallistumisensa.
EBU:lla on myös liitännäisjäseniä Euroopan ulkopuolella, ja yksi näistä on vuodesta 1983 asti aktiivisesti viisuja seurannut Australia, joka sai Euroviisujen 60-vuotisjuhlapäivän kunniaksi myös osallistua vuoden 2015 Euroviisuihin.
Aluksi Australian piti saada vain yhden vuoden osallistumisoikeus, mutta niinhän se yleensä menee, että kun antaa pikkusormen, viedään koko käsi mennessä. Näinpä seuraavana vuonna maalle myönnettiin osallistumisoikeus pysyvästi.
Euroviisujen historian erikoisimpia esiintyjiä
Euroviisut kautta vuosien ovat sisältäneet erikoisuuksia jos toisiakin. Lavalla on nähty mitä unohtumattomampia esityksiä, jotka ovat jääneet mieleen ihan muusta syystä kuin musiikin ansiosta.
Vuonna 2007 Helsingin järjestäessä maamme historian ainokaisia Euroviisuja lavalle astui ukrainalaiskoomikko Serdutska, jonka kimalteleva esiintymisasu paljettipäähineineen herätti hilpeyttä, puhumattakaan koreografiasta ja useita kieliä yhdistelevästä sanoituksesta.
Vuotta myöhemmin 2008 Irlanti pyrki voittamaan lastenohjelmahahmon avulla. Tai entäpä vuoden 2012 Venäjän kappaletta esittäneet kuusi perinneasuihin pukeutunutta mummoa, jotka laulun lomassa paistoivat pellillisen keksejä.
Erikoisuuksia on mukaan tuonut myös Suomi. Ensimmäistä kertaa Fredi ja Koivistolaiset vuonna 1976 herättivät huomiota siihen aikaan ehkä liian rohkealla kappaleella Pump-pump, joka pärjäsi suhteellisen hyvin päätyen finaalissa sijalle 11.
Toinen huomionherättäjä, Rovaniemen hirviöheviporukka saikin sitten ansaitsemansa huomion voittaen koko kisan. Bändin kauhulla koristeltu ulkomuoto ja lavalla roihuavat lieskat yhdistettynä uskonnolliseen sanomaan taisi saada monen viisufanin eväät väärään kurkkuun.
Euroviisujen uudistukset
Edellisvuosista poiketen, Euroviisut 2021 tekevät poikkeuksen taustalaulun suhteen. Tänä vuonna taustalaulu sai tulla nauhalta, mutta päälaulajan on edelleen esitettävä osuutensa livenä.
Aiemminhan myös taustalaulajien äänen oli oltava kunnossa, sillä heidänkin tehtävänsä oli laulaa livenä. Tänä vuonna taustakuoroihin valittaneenkin edustajia myös muiden kuin laulutaitojen perusteella.
Kymmenvuotisen uransa jälkeen viisujen virallinen valvoja, Jon Ola Sand on jäänyt pois tehtävästään, ja hänen saappaisiinsa astuu ruotsalainen, 46-vuotias Martin Österdahl, joka on toiminut päätuottajana vuosina 2013 ja 2016 Ruotsissa järjestetyissä Euroviisuissa. Jon Ola Sandin astuessa syrjään, on kuitenkin jäänyt vielä hieman epäselväksi, aikooko hän jossain määrin osallistua kilpailuun viisujen taustajoukoissa.
Lähivuosien menneet Euroviisut
Euroviisujen historia on pitkä ja polveileva. Alla löydät tietoa parin edeltävän vuoden Euroviisuista ja Suomen edustajista.
Euroviisut 2024
Euroviistu 2024 voitti Sveitsin Nemo kappaleella The Code. Suomen edustaja oli Windows95man kappaleella No rules. Energiaa kaksikolla riitti, mutta kärkisijoille he eivät yltäneet, vaikka kaksikkoa ylistettiiinkin hauskasta lavashowstaan, jossa mm. kuoriuduttiin valtavasta munasta ja etsittiin kadonneita farkkushortseja.
Semifinaali 1 (7.5.2024) esiintyjät ja kappaleet:
Semifinaali 2 (9.5.2024) esiintyjät ja kappaleet:
Euroviisut 2023
Euroviisut 2023 käytiin Englannin Liverpoolissa 9.-13.5. Euroviisuvihjeet pitivät paikkansa, ja vaikka Käärijä sai Suomen loistamaan kirkkaampana maailmankartalla, vei Ruotsin Loreen voiton jo toisen kerran, tehden samalla historiaa ensimmäisenä naisena, jolla on tuplavoitto Euroviisuissa.
Tulos puhutti ympäri maailmaa, sillä Loreen voitti nimenomaan tuomariston äänillä, kun taas Suomen edustajan Käärijä biisi Cha cha cha keräsi valtavan äänivyöryn yleisön joukosta! Biisi on noussut sensaatioksi maailmalla, ja pysyy Spotify-listojen huipulla varmasti pitkään.
Finaali (13.5.2023) esiintymisjärjestys ja kappaleet:
| Maa | Esiintyjä | Kappale |
|---|---|---|
| ENSIMMÄINEN PUOLISKO | ||
| Itävalta | We Are Domi | Who the Hell is Edgar |
| Portugali | Mimicat | Ai Coração |
| Sveitsi | Remo Forrer | Watergun |
| Puola | Blanka | Solo |
| Serbia | Luke Black | Samo mi se Spava |
| Ranska | La Zarra | Évidemment |
| Kypros | Andrew Lambrou | Break a Broken Heart |
| Espanja | Blanka Paloma | Eaea |
| Ruotsi | Loreen | Tattoo |
| Albania | Albina ja Familja Kelmendi | Duje |
| Italia | Marco Mengoni | Due vite |
| Viro | Alika | Bridges |
| Suomi | Käärijä | Cha cha cha |
| TOINEN PUOLISKO | ||
| Tsekki | Vesna | My sister’s Crown |
| Australia | Voyager | Promise |
| Belgia | Gustaph | Because of You |
| Armenia | Brunette | Future Lover |
| Moldova | Pasha Parfeni | Soarele si luna |
| Ukraina | Tvorchi | Heart of Steel |
| Norja | Alessandra | Queen of Kings |
| Saksa | Lord of the Lost | Blood & Glitter |
| Liettua | Monika Linkytė | Stay |
| Israel | Noa Kirel | Unicorn |
| Slovenia | Joker Out | Carpe Diem |
| Kroatia | Let 3 | Mama Šč |
| Iso-Britannia | Mae Muller | I Wrote a Song |
UMK eli Uuden Musiikin Kilpailu
Vuonna 2012 perinteinen Ylen Euroviisukarsinta korvattiin UMK:lla eli Uuden Musiikin Kilpailulla, joka on samalla viihdyttävä musiikkishow. Kyseessä on vuosittain järjestettävä avoin laulukilpailu, johon voivat vapaasti osallistua kaikki musiikintekijät. Myös musiikkityyli kilpailussa on vapaa.
Voittaja valitaan UMK:n tuomareiden ja yleisöäänten perusteella. Kilpailun voittaja edustaa Suomea saman vuoden Euroviisuissa.
Vuonna 2018 ja 2019 viisuedustajat valittiin kutsuartistiperiaatteella eli artisti valittiin valmiiksi, ja yleisö pääsi vaikuttamaan ainoastaan esiintyjän kisabiisiin. Tällä periaatteella Euroviisuihin lähetettiin Saara Aalto vuonna 2018 ja Darude yhdessä Sebastian Rejmanin kanssa vuonna 2019.
Kutsuartistiperiaate sai paljon kritiikkiä yleisöltä, jonka vuoksi vuonna 2020 palattiin takaisin UMK:n avoimeen kilpailuun. Avoimen kilpailun kannalla oli yli puolet vastaajista.
Uuden Musiikin Kilpailuun liittyy tiettyjä sääntöjä, joista muutamina mainittakoon seuraavat:
- Kappaletta ei ole saanut esittää julkisesti aiemmin.
- Kaikkien esiintyjien on oltava yli 16-vuotiaita.
- Esityksessä saa olla enintään kuusi henkilöä.
- Vähintään yhdellä esiintyjistä on oltava Suomen kansalaisuus tai vakituinen asuinpaikka Suomessa.
- Kilpailukappaleella ei saa osallistua muiden maiden Euroviisukarsintoihin.
Euroviisujen historia- Miksi naapurimaa pärjää Suomea paremmin
Suomessa Euroviisuihin ei välttämättä panosteta täysin samalla mittakaavalla kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Suomi on ajoittain lähettänyt viisuihin mitä mielenkiintoisimpia yritelmiä. Kenties muistettavimmat – eikä välttämättä positiivisessa mielessä – ovat esimerkiksi Riki Sorsan esittämä Reggae OK vuonna 1981 ja CatCatin esittämä Bye Bye Baby vuoden 1994 viisuissa.
Ainut artisti, joka on voittanut Euroviisuissa useammin kuin kerran, on irlantilainen Johnny Logan. Hän voitti vuonna 1980 kappaleellaan ”What’s Another Year” ja vuonna 1987 voittokappaleen nimi oli ”Hold Me Now”. Logan on samalla myös yksi viidestä lauluntekijästä, joka on kirjoittanut useamman kuin yhden voittokappaleen. Hän kirjoitti ”Hold Me Now”-sävelmän, jonka hän esitti itse ja myös vuoden 1992 voittokappaleen ”Why Me?”, jonka esitti Linda Martin. Logan onkin täten ainoa henkilö, jolla on harteillaan kolme Euroviisuvoittoa joko laulajana, lauluntekijänä tai molempina.
Top 10 -joukossa on vuodesta toiseen melko sama lista maita, muun muassa Ruotsi kisailee voitosta lähes tulkoon joka vuosi. 2010-luvulla Euroviisujen voittajamaat ovat jakautuneet melko tasaisesti eri maiden välille.
Euroviisuissa puolet äänistä nimittäin annetaan äänestämällä, johon jokainen katsoja voi itse vaikuttaa täysin omien mieltymyksiensä mukaan. Joku äänestää musiikillisesti parasta, joku hauskinta esitystä, joku parhaiten tunteisiin vetoavaa ja joku saattaa jopa antaa äänen vain hyvää hyvyyttään naapurimaalle tai vaihtoehtoisesti protestiksi jollekin maalle.
Äänestyskriteeri ei siis ole millään tapaa kiveen hakattu – ei katsojilla eikä tuomaristolla. Välillä myös tuntuu siltä, että moni on jo päättänyt ketä äänestää, vaikka itse finaalia ei olisi vielä edes käyty. Euroviisujen historia onkin tunnetusti melko poliittinen.
Usein esimerkiksi naapurimaat antavat ääniä toisilleen, vaikka esitykset eivät olisikaan hääppöisiä. Toisin on esimerkiksi jalkapallo-ottelussa, jossa itse finaalin tapahtumat määrittävät lopputuloksen.
Moni äänestää tiettyä maata, ja pistää tämän jälkeen vedon menemään kyseiselle maalle. Euroviisujen markkina kertoimet ennakoivatkin melko tarkasti lopputulosta, joten altavastaajan puolesta ei kannata asettaa vetoja, toisin kuten urheilussa. Sama ilmiö on nähtävissä myös esimerkiksi vaalivedoissa.
Suomen Euroviisukarsinta
Vuosien varrella Euroviisut Suomen edustaja on valittu mitä erilaisin formaatein. 70-luvulla Euroviisujen karsinta oli niin sanottu säveltäjien kutsukilpailu, johon Yleisradio valitsi artistit. Lopuksi alueraadit valitsivat finaalin voittajan. 80- ja 90-luvun alussa voittajan valitsivat myös alueraadit, mutta tällöin raatiin pääsi kuka tahansa mukaan lähettämällä osallistumisensa postikortitse.
2000-luvun alkupuolella Euroviisukarsinnan formaatti toimi siten, että Yle kutsui 12 laulajaa tai yhtyettä kilpaan. Alkukarsintoja oli kolme ja kustakin kaksi pääsi suoraan finaaliin, ja loput kuusi kilpailivat kahdesta viimeisestä finaalipaikasta. Seuraavaksi loput kahdeksan kilpailivat kolmesta viimeisestä finaalipaikasta. Voittaja valittiin yleisön puhelinäänestyksellä. Monimutkaisesta karsinnasta huolimatta tulos useimmiten jäi heikoksi.
Uuden Musiikin Kilpailu 2023 edustajat ja kappaleet
UMK 2023 järjestetään 25.helmikuuta. Vuoden 2023 UMK keräsi yhteensä 362 hakemusta. Kaikkien hakijoiden keskuudesta asiantuntijaraati valitsi finaaliin yhteensä seitsemän osallistujaa, jotka listaamme alla. Lue Uuden musiikin kilpailun historiasta ja periaatteesta alempaa.
UMK 2023 finalistit julkaistiin yleisölle 11.1.2023. Kirjoitushetkellä kappaleita ei ole vielä päässyt kuulemaan, vaan ne luovutetaan yleisön korviin yksi kerrallaan.
Voittaja valitaan yleisöäänten ja kansainvälisen raadin yhteistuloksella niin, että 25 % painoarvo oli kansainvälisellä asiantuntijaraadilla ja 75 % yleisöäänillä. Kansainväliseen raatiin kuuluivat tänä vuonna Kypros, Espanja, Norja, Saksa, Tsekki, Serbia ja Italia.
UMK 2023 finalistit:
- Keira – ”No business on the dancefloor”
- Benjamin – ”Hoida mut”
- Robin Packalen – ”Girls like you”
- Lxandra – ”Something to lose”
- Käärijä – ”Cha cha cha”
- Kuumaa – ”Ylivoimainen”
- Portion Boys – ”Samaa taivasta katsotaan”
Tässä joukossa oli monia potentiaalisia ehdokkaita. Ylivoimaisella äänivyöryllä voittanut Käärijä pääsee kokeilemaan siipiään Euroviisuissa 2023! Toivottavasti jo signatuuriksi muodostunut painija-asu nähdään lavalla myös loppukilpailuissa!
Euroviisut 2022
Euroviisut 2022 järjestettiin Torinossa, Italiassa, kiitos viime vuoden voittajan Måneskinin. Euroviisut tulokset ovat selvillä lauantain ja sunnuntaina välisenä yönä – usein lopulliset tulokset ovat selvillä vasta reippaasti yli puolen yön. Kannattaa siis varata riittävästi kahvia termospulloon mikäli mielit valvoa loppuu saakka ja odottaa, kun Euroviisut voittajat julkistetaan.
Tämän vuoden viisuissa oli mukana 40 osallistujamaata, sillä Armenia ja Montenegro palasivat kisaan. Boikotointien vuoksi Venäjä on Euroviisujen mustalla listalla eikä saa osallistua. Eurovision laulukilpailu 2022 oli järjestyksessään jo 66.
Vuoden 2022 Euroviisut ennakkosuosikki ylitse muiden – Ukraina
Tämänhetkisen maailmantilanteen takia yhdelle maalle on annettu ehdoton ennakkosuosikin asema. Oli biisi mikä vain, pisteitä varmasti sataa jo ihan solidaarisuudesta kansakunnan ahdinkoa kohtaan. Euroviisut ennakkosuosikki on ehdottomasti Ukraina.
Ukrainaa edusti Kalush Orchestra kappaleella “Stefania”. Ukrainan euroviisuedustaja oli rap-musiikkia esittävä viiden hengen bändi. Biisi on tarttuva, ja siinä kohtaavat kansanmusiikinomaiset melodiat räpin tykityksen kanssa. Bändi koostuu Kalush-nimisestä rap-yhtyeestä, johon vuonna 2021 lisättiin kaksi soittajaa “orkesteria” perustettaessa.
Me Vihjemedian toimituksessa koemme biisin olevan kärkisijojen arvoinen jo ilman maailman konflikteja. Ja väkisinkin se lisää kappaleen vaikuttavuutta, kun nuoret miehet laulavat äidistä aikana, kun sama ikäpolvi puolustaa kotimaataan.
Erityistä Euroviisuissa 2022
Heti kun pandemiasta on päästy selvemmille vesille, päätti naapurivaltiomme luoda uuden kriisin Eurooppaan. Sota Ukrainassa on saanut niin päättäjät kuin monet kansainväliset tapahtumat ottamaan kantaa myös poliittisesti. Saa nähdä miten tämä vielä näkyy Euroviisujen historiassa myöhemmin,
Euroviisut eivät poikkea linjasta: vuonna 2022 Venäjän osallistuminen Euroviisuihin kiellettiin. Päätökseen tultiin lähinnä sosiaalisen median sekä muiden osallistujamaiden painostuksesta. Mm. Suomi sanoi jättävänsä kisat väliin, mikäli vihoittelevan naapurin sallittaisiin osallistua kisoihin. Järjestettiinhän Euroviisut alunperin tuomaan maita yhteen, joten tämmöisen rauhan ja rakkauden sopusoinnussa turhan sotimisen hyväksyminen olisi ihmeellistä.
Ukrainasta on tullut Euroviisujen suurin ennakkosuosikki. Tämä pieni Daavid Goljatin vieressä tulee varmasti saamaan huippumäärät pisteitä ihan jo maanpuolustuksen kannustuksena, oli kappale sitten 12 pisteen arvoinen tai ei. Toivottavasti rauha on maassa jo keväällä Euroviisujen koittaessa.
Euroviisut 2022 ulkoasu
Euroviisujen historia kertoo, että kisojen graafinen ilme vaihtuu vuosittain. Tämän vuotinen virallinen teema on “the Sound of beauty” eli vapaasti suomennettuna “Kauneuden ääni”.
Graafinen ilme on saanut inspiraation symmetrisistä muodoista, ja etenkin ääniaalloista. On siis pyritty kuvaamaan ääntä visuaalisesti. Muodot logossa ja teemoissa liittyvät ääniaaltotutkimukseen, jossa valkoista jauhetta siroteltiin metallilevylle ja sen läpi lähetettiin äänivärähtelyä. Valkoinen jauhe alkoi muodostaa kuvioita, joita voimme logossa ihastella.
Visuaalinen ulkoasu avaa mielikuvat aurinkoon ja kosmisiin portaaleihin. Nyt on siis lähdetty taiteelliselle linjalle, kuten kyseiseen tapahtumaan sopii. Myös lava on upea ilmestys. Sen on suunnitellut italialainen Francesca Montinaro. Taideteoksen nimi on ”The Sun Within”.
Suomen euroviisuedustaja 2022 – The Rasmus
Pitkän uran tehnyt bändi The Rasmus vei voiton vuoden 2022 Uuden Musiikin Kilpailussa, ja on näin ollen Suomen edustaja Euroviisut 2022 -laulukilpailussa. The Rasmus oli sekä yleisön että kansainvälisen raadin ehdoton suosikki, ja se haali yhteensä 310 pistettä kun kakkoseksi jäänyt Cyan Kicks sai tyytyä 221 pisteeseen.
UMK voittaja The Rasmus on vuonna 1994 Helsingissä perustettu pitkän linjan bändi, josta jokainen suomalainen ja melko suuri osa eurooppalaisista on joskus kuullut. Kyseessä ei ole mikään pikku kyhäelmä Euroviisuja varten, vaan kansainvälistä mainettakin kerännyt kovan luokan tekijä. Tunnettavuutta toi etenkin hitti “In the Shadows”. Ehkäpä tässä on se bändi, joka tuo Euroviisut takaisin tuhansien järvien maahan?
Bändin jäsenet:
- Lauri Ylönen – laulu
- Eero Heinonen – basso
- Aki Hakala – rummut
- Emilia Suhonen – kitara
The Rasmuksen biisi ”Jezebel” jatkaa Suomen lähivuosien Euroviisulinjaa, jossa luotetaan raskaampaan musiikkiin. Biisin teki Lauri Ylönen yhdessä tuottaja Desmond Childin kanssa. Ylösen mukaan se on tribuutti vahvoille naisille. Nimi Jezebel pohjautuu Raamatun hahmoon, Israelin kuningattareen.
UMK voittaja on otettu hyvin vastaan sekä Suomessa että ulkomailla. On oltu iloisia siitä, että Suomi jatkaa rocki-linjaa viisuissa, sillä olemmehan jo huomanneet sen olevan meille valttikortti, ensin hirviömaskien muodossa. Viime vuonna keskisormea näyttävällä hurjalla lavaenergialla Blind Channelin huusi itsensä finaaliin, ja pärjäsi hienosti, vaikkei voittoa kotiin napsahtanutkaan.
Euroviisujen historia– Usein kysytyt kysymykset
- Milloin ensimmäiset Euroviisut järjestettiin?
Eurovision Song Contest järjestettiin ensi kerran vuonna 1956 Sveitsin Luganossa. - Miten Euroviisu edustaja valitaan?
Edustuskappaleen tulee olla uusi, aikaisintaan edellisvuoden syyskuussa julkaistu kappale. Joka maa valitsee oman edustajansa eri tavoin. Suomen Euroviisuedustaja valitaan aina Uuden Musiikin Kilpailussa alkuvuodesta. - Millä maalla on eniten Euroviisuvoittoja?
Ruotsi ja Irlanti ovat molemmat voittaneet Euroviisut seitsemän kertaa. Ruotsi on menestynein viime vuosikymmenen aikana. - Mitkä maat saavat osallistua Euroviisuihin?
Euroopan yleisradiounionin (EBU) maat. Lisäksi erikoislupa osallistua on annettu Australialle maan sitä anottua kisan suuren suosion vuoksi. Kaikki maat eivät osallistu joka vuosi.
